Ongelma kahvinkeitin

En ostanu kahvinkeitintä, ku muutin syksyllä omaan asuntoon. En juo kahvia. Mul on tääl kuitenki suodatinpussei, kahvia ja sellane suppilo, minkä avul saa tehtyy kahvii, ku kaataa keitettyy vettä siihen (ja on muki alla). Äiti ja iskä juonu kahvit, ku on tääl kerran pari käyny, mut useimmiten se on poikakaverin käytössä. Mut nyt oon saanu oman kahvinkeittimen. Yhellä kaverillani oli ylimääränen ja se anto sen mulle tuparilahjaks (pari kk myöhäs), koska olin sanonu sitä (kahvinkeitintä) söpöks. Mut se on, koska se pannu on niin pieni!

Ongelma on toi väri. Keltanen. Mun keittiö on vihree ja punanen. Valkostaki otan tänne. Mut keltanen. Toi näyttää muutenki vähä lelukeittimeltä just koska se on pieni. Otin ton kuitenki vastaan, koska se oli ilmanen päätin tuunata sen. Laitan siihen tarroja, nauhoja, kaikkee koristetta mitä keksin. Sit se ainaki näyttää lelulta! No ei, koitan tähdätä johonki retroon. Se ainaki erottuis sit joukosta.

On söpö! Käsi peittää tiskipöydän taitavasti..

Ongelma on myös siinä, et mihin sijotan sen. Tossa näyttäis olevan tilaa..

.. mut nyt näyttää liian täydeltä. Toistaseks on kuitenki näin, mut on pakko keksii jotain muuta. Mankka on kiva olla keittiössä! Tiskatessa ainaki on parasta fiilistellä ja laulaa musan tahtiin. Sitä paitsi jos otan sen tosta välistä pois, nii sit vast onki tyhjän näköstä.

Kotona oon. Jee! Astuessani tänään bussiin, onnistuin melkein lemaamaan siihen bussin oven eteen ja kolautin molemmat sääret. Yli kk sit ollessani koiran kans lenkillä kolautin oikeen säären ja se on ollu vieläki kipee. Tän päivänen kompurointi ei auttanu asiaa. Pirun liukas maa ja sileet kengänpohjat! Mut en valita. Kerroin vaan. Huomenna on kiirenen päivä, oon ihan kirjottanu ylös asioita ku täytyy muistaa hoitaa. Mut heti aamusta pääsen kampaajalle!