keskiviikko 6. heinäkuuta 2011

Jenkkilan itsenaisyyspaiva

3 vuotta sitten, ku olin USA:ssa kesavaihdossa, niin 4.7. tuntu tosiaan juhlapaivalta. Menin sen mun isantaperheen kanssa niitten sukulaisten luo ja siella oliki sit melkein niitten koko suku paikalla. Oli paljon syotavaa ja juotavaa ja ilotulitteita ja peleja ja muutenkin tosi iloista juhlatunnelmaa. Tana kesana USA:n itsenaisyyspaiva ei tuntunu niin juhlapaivalta. Cody oli toissa ilta kymmeneen asti. Ma ja Kayleigh lojuttiin eka hyvan aikaa taal meijan asuntovaunussa ja joskus iltapaivalla lahettiin keskustaan hakee ruokaa. Ma shoppailin vahan lisaa ja sit hengattiin Kayleigh'n parin kaverin kanssa. Illalla kymmenen jalkeen, ku oltiin haettu Cody toista, mentiin rantaan kattoo ilotulitusta. Sillon tuli sellanen olo, et nailla on juhlapaiva taalla, ku tyypit oli siel kans ihan riemuissaan. Mut ei sen tarvinuka tuntuu erityiselta paivalta mulle, mut tosiaan huomasin, et ei se paiva oo taalla kaikille niin iso juttu. Mutta nyt sekalaista kuvasatoa tuolta paivalta.

Bella kaynnisti paivan huvittamalla meita. Han oli loytany tiensa paperipussiin ja tuntu viihtyvan siella.

Kun nalka yltyi liian kovaksi, lahettiin taman kanssa kruisailemaan kohti keskustaa. Toi on siis Codyn auto. On muuten vahan siisti! Ku nain sen ekan kerran, en voinu uskoo, et se on oikeesti sen oma auto.

Kayleigh esitteli mulle vahan kaupungin nahtavyyksia. Vanhassa vesitornissa oli niin hieno graffitti, etta se piti esitella. Ja onhan se upee.

Kiva, ku eka on tarvinnu kavuta tonne ylos ja sit silla tyypilla on menny varmaan koko yo ton vakertamisessa. Uskoisin, et se on tehty yolla, ku paivalla joku todennakoisemmin soittaa poliisit paikalle.


Sit kateltiin pelottavia rakennuksia ja Kayleigh kerto kaikkii pelottavii juttuja. Traverse Cityssa on vanha mielisairaala. Se on suljettu jo. Se avattiin vissiin 1885 ja suljettiin 1989. Kaikki silla hetkella hoidossa olleet mielisairaat paastettiin ihmisten ilmoille vapauteen. Jotkut niista on kuulemma viela elossa. Mulla ei valitettavasti oo kuvaa itse mielisairaalasta, mut hitto se oli pelottavan nakonen. Ikivanha rakennus ja kaltereita ikkunoissa ja kaikkee.. Kui siistii oiskaan paasta sinne sisalle! Cody on kuulemma joskus ollu siella sisalla ja oli helvetin pelottavaa. Ma varmaan kuolisin sinne. Oisin niiiin fiiliksissa ja samaan aikaan niin kuset housuissa ku mahdollista.

Mulla on ihmeellinen suhde kauhutarinoihin ja -leffoihin. Tykkaan niista, mut sit ku esim. katon kauhuleffaa, nii oon kuitenkin joskus ihan hiton peloissani. Mut en vaan voi lakata kattomasta. En tiia mika niissa niin viehattaa. Joskus niitten kattomisesta on hyotyy sillai, et en pelkaa niin paljoo. Oon nahny niin monii kauhuleffoi, et en pelasty oikeessa elamassa niin helposti. Mut sit joskus juttu on ihan painvastoin, et oon helvetin peloissani, koska oon kattonu niin monii leffoi ja tulee ne jutut mieleen.. Mutta mutta. Toi kuvassa oleva talo on ollu joidenkin niiden mielisairaalan hoitajien asuinsija.

Sit vahan ilosempiin asioihin: kaunis auringonlasku Lelandissa!

Kuvassa nelja uutuutta!
Hattu - San Diego Hat Co., uus $15,89
Korvikset - Claire's, uus $9,50
Toppi - Rosebullet
Kello - Go
Shortsit - Vila
Laukku - Guess, uus $93,81
Varpikkaat - Teva, uus $25,44
Tykkaan tosta laukusta ihan sikana.. Tekis mieli ostaa toinenkin laukku taalta. Saa naha miten kay.


Come to Leland - where we have the most beautiful sunsets!

Olin vahan turisti.

Ja loppuun parit ilotulituskuvat:


2 kommenttia:

Laetitia kirjoitti...

Näytät ihan toisennäköiseltä noissa kuvissa, en olis tunnistanu..

Elina kirjoitti...

Kaikki on toisin Atlantin toisella puolella :D