Joululaulut vaan soi päässä ja joulufiilis on täysin päällä! Joulu on mahtavaa aikaa. Jotenkin aina jouluaattona onnistun päivällä tappelee perheeni kanssa. Juhlapäivillä on sellanen vaikutus, mut onneks se ei koskaan kestä koko päivää. Joulunaki iltaan mennessä on rauhottunu ja sit on ihanaa. Ehkä kaikki on päivällä jotenki stressaantuneita, et niilläki menee nopeemmin hermo mun kiukutteluihin? En tiiä mistä johtuu.. Mutta kuitenkin. Oon tän vkl:n ollu kotona ja eilen löysin pipareita leipäkaapin ylähyllyltä! Ei ollu kukaan meijän perheestä ite tehny, vaan ostettu ringette-tytöiltä. Mut mä sit napsin niitä ja lauleskelin joululauluja päässäni. Mmm jouluna on kans äidin leipomii korvapuustei ja joulutorttui ja sit riisipuuroo.. Ja reilun 3 vkon päästä saa jo avata joulukalenterista ekan luukun! Suostuiskohan äiti ostaa mulle kinderkalenterin.. Poikakaveri ilmotti, et jos äiti ei osta, nii hän ostaa jonkun suklaakalenterin mulle (aattelee saavansa osan niistä suklaista). Heh, oon innoissani ku pikkulapsi. Kirjettäki oon jo alkanu kirjottaa. Valitettavasti en lähetä sitä joulupukille, vaan kirjotan itteeni varten, et voin sit kertoo esim. porukoille mitä toivoisin.
Oon mä joulusta stressaantunuki. Oon nimittäin huono keksii joululahjoi muille ja sit panikoin. Joskus keksin ihan mahtavan lahjan ja se on ihanaa, mut kaikille en keksi mahtavaa lahjaa ja sit pelkään ostavani niitten mielestä jonkun huonon. Perheenjäsenille on helppo keksii enkä ees hirveesti pelkää niitten pettymistä, mut iskälle en oo viel keksiny lahjaa. Kavereille en osta tänä jouluna mitään (budjettiongelmia) eli ainoo panikoinnin aihe on poikakaverin lahja. Mut muuten joulu on täydellinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti