Hyvästi, vihreä pikkukaveri

Olin mielissäni kotiin menemisestä, koska ajattelin pääseväni lisäämään iPodiini bändimme biisejä. Oma kannettavani on kohtuu vanha ja kokenut, etten ole viitsinyt ladata sitä täyteen ihmeellisyyksiä eikä iTunesiakaan siinä siis ole. Kotona vain saan lisättyä biisejä soittimeeni. No, ensimmäisenä päivänä onnistuin lisäämään osan kappaleista. Toisena päivänä olin juuri saapunut koiran lenkitysreissulta ja suunnittelin meneväni koneelle lisäämään loput kappaleista, kun iPodini päättikin sanoa itsensä irti. Ei mitään varoitusta, se vain pimeni eikä enää käynnistynyt. Seurasi ihmetys, hämmennys ja lopulta järkyttävä v*tutus. En muista, koska olisin viimeksi ollut niin v*ttuuntunut (yritän vielä toistaiseksi pitää jonkinlaista sensuuria päällä. Jos olisin tuona samaisena hetkenä tullut tänne kirjoittamaan, teksti ei olisi välttämättä näinkään hienostunutta). Suunnitteilla on soittimen vieminen korjaukseen, mutta jos joku ihme osa on mennyt piloille, uuden iPodin ostaminen saattaa mahdollisesti tulla halvemmaksi.

Miks mä alan kirjottaa kirjakieltä ku kerron jotain tollasta tarinaa? No mut nii, onneks en ollu menossa kotoa suoraan Tampereelle. Jos oisin, mul ois ollu reilu 4h matka edessä ja se ois tuskaa ilman musiikkia (autolla ku kotoo ajaa menee n. 2h, mut julkisilla joudun kiertää + kävelee juna-asemalta kämpälleni). Mutta niin siis, ku lähin täältä Poriin, nii matkaa oli vajaa 2h. Sen mä vielä kestin, mut toivoin, et rakas iPodini ois siinä virronnu ja viihdyttänyki mua bussimatkan ajan.

Onneks oon säilyttäny vanhan mp3-soittimeni. Sitä tarvii vaan osata käyttää oikein, koska nappuloita ei paljoo oo, ku oon ajanu pyörällä sen päältä (tiedän, olen taitava). Sen takii ton iPodin aikoinaan hommasinki. Mut mp3 pelittää edelleen, joten se pääsee taas käyttöön, kunhan Tampereelle kerkeen.

En tiiä mikä mussa on, ku tunnun kiintyvän koneisiin ja laitteisiin. Ku vanha on menny rikki tai ollu menemässä rikki ja täytyny vaihtaa uudempaan, nii se on ollu vähän vaikee paikka. Usein oon halunnu, et uus laite ois samalaine, ku edeltäjänsä, esim. ku edelline luuri hajos, yritin löytää uutta samanlaista (en kuitenkaa löytäny..) ja oon jo miettiny, et voisin ostaa tollasen samalaisen iPodin. Suuria tunteita on ollu autoja, puhelimia, tietokoneita, telkkareita ja musasoittimia kohtaan. Edelleen välillä ikävöin meijän vanhaa autoo, jonka romutin yli vuos sitten sekä vanhaa puhelintani, joka hajos viime joulukuus. Olin hieman osallinen myös puhelimen hajoamiseen. Ehkä pitäis alkaa kohtelee niit laitteit vähä hellemmin..