lauantai 22. tammikuuta 2011

Ei enää luuria korvaan

Eilen oli mun viimenen päivä puhelinmyyjänä. Kyl mä siel mietein, et lähenkö sittenkää. Työkaverit siel on kuitenki tosi hyvää porukkaa. Sit saatiin kulku- ja hlökuntakortit, mitkä vaikeutti lähtöö. Ei siinä siis mitään sellasta, et nyt ois pakko olla siellä, vaan siis mul tuli jotenki merkittävä olo. Ei mul oo koskaa ollu sellasii korttei. Mut sit muistin, miten vaikee mun on aina mennä sinne. Puhelinmyyjän pitäis olla vähän röyhkee. Mä en osaa olla röyhkee tuntemattomille! En myöskään tykkää tuputtaa tuotteita sillai vähä väkisi. Haluun olla kaupassa töissä, minne ihmiset tulee, ku ne jo tietää haluavansa mahdollisesti ostaa jotain. Ei mun oo vaikee puhuu puhelimessa, välillä on ollu niin hauskoja ja rentoja asiakkaita, et on keskusteltu ihan muistaki asioista, ku matkapuhelin- ja netti -jutuista (olin tosiaan DNA:lla). Mutta nyt mulla on siis taas loma edessä. Oon kyl jo lähettäny hakemuksia ja käyny monissa paikoissa kyselemässä, et tarvittaisko työvoimaa, et oon mä sentään tehny jotain enkä vaan lojunu!

Lunta on taas satanu lisää. Upeen näköstä, ku puiden oksilla on lunta. Vielä hienomman näköstä on Levillä, jonne meen helmikuussa ja ku siellä on lunta puissa.

Emmä varmaan muuten ois tänään päivitelly, ku poikakaveri on täällä, mut oon nyt kiukkunen sille (ihan tyhmistä asioista, mut kuitenki), nii istun mielelläni koneella. Huomenna suunnataan Poriin muutamaks päiväks ja sieltä mä meen keskivkona kotiin. Kiva päästä vähän pidemmäks aikaa pois täältä ja nähdä vanhoi kaverei.

Ei kommentteja: